On assumed usefulness of wearable sensors in early recognition of migraine attacks perceived by patients

This study analysed how migraine patients assume to improve their daily life if wearable sensors provide them pre-warnings of approaching or impending migraine attacks. The study analysed the use of new technology in identifying pre-symptoms in migraine patients using the Technology Acceptance Model (TAM) focusing on the assumed usefulness of a wearable device. The study added understanding of getting migraine patients to accept smart technology to support their own treatments. The results were drawn from a sample of altogether 582 migraine patients with or without an aura. The difference between migraine with aura and without aura is that migraine with aura precedes physical symptoms like visual disturbances, numbness, and difficulty in speech, while there are no pre-symptoms in migraine without aura. The assumed wearable device (WBAN) notifies, however, the bio-signals of an oncoming migraine attack. Due to current achievements with available digitalised tools to monitor health and wellbeing, also self-care is benefiting. Pre-migraine symptoms are among the biggest challenges in identifying migraine. Noting this, our study addressed the value of wearable sensors in early recognition of migraine attacks

WordNet:n hyödyntäminen tiedonhaussa

Summary: Using WordNet in information retrieva

Utopiat ennen ja nyt

Ote Utopiat-teemanumeron (2/2017) johdantoartikkelista:Utopia voidaan ymmärtää nykyään hyvin monella tavalla ja sanaa käytetään monenlaisissa asiayhteyksissä. Alun perin sana juontuu 1500-luvun alussa ilmestyneeseen Thomas Moren Utopia-teokseen (1516), jonka ideana oli kuvata tavoiteltavaa ihanneyhteiskuntaa. Utopia-nimisellä saarella asunut yhteisö oli järjestänyt työnteon ja vapaa-ajan sekä elinkeinonsa, asumisensa ja hallintonsa parhaalla mahdollisella tavalla, vapaana oman aikansa valtakamppailuista, puutteesta, taudeista ja sodista. Varhaisista kirjallisista utopioista on tultu nykyhetkeen pitkä matka. Välissä ovat muun muassa 1600-1800-lukujen uskonnolliset ja aatteelliset utopiayhteisöt, joita syntyi eurooppalaisen siirtolaisuuden vanavedessä kaikkialle maailmaan. Samoin utopioiden historiaan kuuluvat tulevaisuuteen kurkottavien aatteiden, kuten liberalismin, sosialismin ja nationalismin sekä yleisen eurooppalaisen edistysajattelun innoittama vallankumousten aika, joka alkoi 1700-luvun jälkipuolella ja jatkuu jossain mielessä edelleen, ainakin tieteellisteknisenä edistyksenä ja esimerkiksi ekologisen ajattelun siivittämänä aatteellisuutena. Utooppisuus nykyhetken ja olosuhteiden kritiikkinä sekä tulevaan kohdistuvana toivona ja ihanteina elää yhä, vaikka nykyaika on tehnyt meidät entistä tietoisemmiksi edistykseen kuuluvista riskeistä ja ja ongelmista.Tieteellisteknisten ja sosiaalisten utopioiden sekä poliittisten tulevaisuudenlupausten rinnalle nousivat sata vuotta sitten dystopiat, kuvaukset epäonnistuneesta tai epätoivottavasta tulevaisuudesta. Ne ovat osoittaneet, että ihminen kykenee halutessaan myös ennakoimaan yhteiskunnan ja maailman kehitystä siihen liittyvien pelkojen, uhkakuvien ja riskiskenaarioiden avulla. Nykyään utopiat ja dystopiat, etenkin kulttuurin tuotteina, ovat osa ihmisen pyrkimystä paitsi nähdä ja ennakoida tulevia aikoja, myös varautua ja valmistautua yhä nopeammiksi koettuihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Utopiat esittävät vaihtoehtoja ja antavat toivoa, kun taas dystopiat tekevät meidät kriittisiksi ja varovaisiksi. Osa nykyajan kertomuksista ja skenaarioista on pessimistisiä ja osa optimistisia, mutta harvoin kenelläkään on esittää sellaista kokonaisvaltaista mallia tai ideaalia, jollaisia 1500-1700-lukujen kirjailijat ja ajattelijat käyttivät oman aikansa yhteiskunnallisen kritiikin ja politiikan välineinä.Tämän Utopia-teemanumeron aiheeksi on pääosin sattumalta valikoitunut ainakin kolme erilaista näkökulmaa utooppiseen ajatteluun ja utopioihin. Kussakin kokonaisuudessa on kaksi artikkelia. Ensimmäinen kokonaisuus koostuu klassisia kaupunkiutopioita historiallisesti ja kriittisesti arvioivista ja kontekstoivista artikkeleista. Toinen kokonaisuus pohtii ja erittelee utooppisuutta osana taidetta itseään sekä osana taiteen yhteiskunnallisesta roolista käytävää julkista keskustelua. Kolmas kokonaisuus sisältää artikkeleita, jotka pohtivat teknis-tieteellisen edistyksen käsittelyä populaarikulttuurissa, tarkemmin sanottuna elektronisessa popmusiikissa ja tieteiselokuvassa.</p

Optimal Perioperative Fluid Therapy Associates with Fewer Complications After Pancreaticoduodenectomy

Background Optimal fluid management in pancreaticoduodenectomy patients remains contested. We aimed to examine the association between perioperative fluid administration and postoperative complications. Methods We studied 168 pancreaticoduodenectomy patients operated in 2015 (n = 93) or 2017 (n = 75) at Helsinki University Hospital. In 2015, patients received intraoperative fluids following a goal-directed approach and, in 2017, according to anesthesiologist's clinical practice (conventional fluid management). We analyzed the differences in perioperative fluid administration between the groups, specifically examining the occurrence of severe complications (Clavien-Dindo >= III), pancreatic fistulas, cardiovascular complications, and the length of hospital stay. Results The goal-directed group received more intraoperative fluids than the conventional fluid management group (12.0 ml/kg/h vs. 8.3 ml/kg/h, p < 0.001). Urine output (770 ml vs. 575 ml, p = 0.004) and intraoperative fluid balance (9.4 ml/kg/h vs. 6.3 ml/kg/h, p < 0.001) were higher in the goal-directed group than in the conventional fluid management group. Severe surgical complications (19.4% vs. 38.7%, p = 0.009) as well as clinically relevant pancreatic fistulas (1.1% vs. 10.7%, p = 0.011) occurred more frequently in patients receiving conventional fluid management. Moreover, the conventional fluid management group experienced longer hospital stays (9.0 vs. 11.5 days, p = 0.02). Lower intraoperative fluid volume accompanying conventional fluid management was associated with a higher risk of severe postoperative complications compared with higher volume in the goal-directed group (odds ratio 2.58 (95% confidence interval 1.04-6.42), p = 0.041). Conclusions The goal-directed group experienced severe complications less frequently. Our findings indicate that optimizing the intraoperative fluid administration benefits patients, while adopting a too-restrictive approach represents an inferior choice.Peer reviewe

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Loppuraportt

Regional Variation in Restorative Treatment Need among Finnish Young People

Publisher Copyright: © 2021 Saujanya Karki et al.Aim. To evaluate the regional variation in restorative treatment need among Finnish young people based on the socioeconomic factors. Materials and Methods. This cross-sectional study was conducted in 20 garrisons of the Finnish Defence Forces in January and July 2011. The study population comprised 13,819 Finnish conscripts born in the beginning of 1990s, including females. A computer-based survey was done together with clinical oral examination to gather background information, e.g., educational status. Furthermore, average annual income of the conscript's residence municipality was achieved from the Statistics of Finland. The zip code of the place of residence of each conscript was later extracted from the Mildoc® system. Georeferenced place of residence and income status were merged as information on provinces' level in a dataset. The association between the outcome variable and explanatory variables was determined by using the generalized linear mixed model, and geomaps were constructed. Results. Mean D value was 1.41 ranging from 0.89 (Kymenlaakso) to 2.33 (Kainuu). Higher education and high-income level were protective factors for restorative treatment need. Restorative treatment need was also low in those areas with high (OR: 0.70, 95% CI: 0.56-0.87) and medium (OR: 0.79, 95% CI: 0.70-0.89) yearly income compared to low yearly income. The high odds for the need of restorative treatment were discovered in Northern Ostrobothnia (OR: 2.26, 95% CI: 1.53-3.33) followed by Central Ostrobothnia (OR: 2.08, 95% CI: 1.17-3.70), Uusimaa (OR: 1.55, 95% CI: 1.16-2.08), and Central Finland (OR: 1.54, 95% CI: 1.10-2.16) compared to Varsinais-Suomi. Conclusion. In conclusion, there is a significant regional variation in restorative treatment need among Finnish young people in their twenties based on the socioeconomic factors.Peer reviewe

Amidst Uncertainty–or Not? : Decision-Making in Early-Stage Software Startups

Peer reviewe